Kyläkeskuksessa oli aikoinaan kaksikin kauppaa. Tyrvään Osuuskaupan Rautaniemen sivumyymälä perustettiin 1917 ja sen toiminta loppui joskus 1970 - 1980 luvun taitteessa. Toinen kauppa oli Oskari Tapalan myymälä. Ne sijaitsivat vastapäätä toisiaan Pokluntin sillan -pielessä.
Tyrvään Osuuskauppa avasi Rautaniemeen aluksi pakettimyymälän, joka v. 1917 muutettiin varsinaiseksi myymäläksi ja sille ostettiin oma kiinteistö. Kapinavuonna 1918 Osuuskaupan Sammaljoen myymälä varastoineen poltettiin ja Rautaniemen myymälä ryöstettiin. Rautaniemen myymälä avattiin jo samana vuonna uudelleen, mutta Sammaljoelle avattiin uusi...
This is where your text starts. You can click here and start typing.
Rautaniemen perämaa alkaa suurinpiirtein Rautaniemen koulun jälkeen ja jatkuu siitä Tuomistoon asti. Tuomiston jälkeen, siitä Saastojärven tiehaaran paikkeilta, alkaa vissiin Kivijärvenmaa. Tätä kautta kyläläiset on varmaankin kulkeneet Vesilahden puolelle Narvaan ja sitten edelleen Hämeenlinnaan ja ihan pääkaupunkiin asti.
Täällä oli yksi kauppa noin 1960-luvulle asti. Sitä sanottiin Mutkalaksi ja se sijaitsi Enonkulman tienhaarassa. Onko talon rakentanut Eero Rantanen 1920 -luvun lopulla ja pitikö hän siinä kauppaa? Kauppiaana Mutkalassa oli Eero Vuorenoja n. vuodet 1932-1935. Hän muutti Rautaniemestä Kiikoisiin kauppiaaksi 1935. Vuorenoja toimi myös maatalousneuvojana. Vuorenojan jälkeen kauppiaaksi tulivat Aleksi ja Laina Vihdanmäki 1937. Sitten oli kauppiaana luultavasti vuokralla Kalevi Livisti ja hänen jälkeensä siinä toimi vielä Oskari Tapalan sivuliike. Kauppa loppui 1960-luvulla ja kiinteistön osti Kalle Hollo perheineen.
Enonkulmantietä pääsee kulkemaan Ekojärven kylään ja sieltä sitten Kaltsilaan ja Stormiin ja edelleen Tamperetta kohti.
Rautaniemen perämaasta on pitkä matka vähän joka paikkaan, mutta nykyisillä kulkupeleillä ja tietoliikenneyhteyksillä se ei varmaankaan enää ole mikään ongelma. Ennen taisi hevonen ja myöhemmin auto tai traktori olla tarpeellinen joka huushollissa.
Tyrvään Sanomat, 10.02.1932, nro 6, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1935917?page=4
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Varessuontie lähtee Rautaniemen perämaasta "Nurmisen kurvien" kohdalta ja päättyy Halkivahantielle, lähelle entistä lääninrajaa. Tie on tehty nykyiseen hyvään ajokuntoon verrattain myöhään, olisiko vasta 1970-luvulla?
Tänne on asutus tullut jo samaan aikaan kuin keskiseenkin Rautaniemeen. Seutu sai ensimmäiset asukkaansa aina Pohjanmaalta, Lappväärtin pitäjästä asti. Sieltä saapuneet useat eri uudisasukasperheet asettuivat asumaan laajan Varessuon tienoille, ja sinne tänne rakensivat saunojaan ja pirttejään. He varmaankin toivat tervanpolton taidon Rautaniemeenkin.
Ensimmäisiä asukkaita ollut Haapaniemen perustaja Erkki Yrjönpoika Reko, joka tuli Isojoelta 1798. Hänen poikansa Iisakki perusti myöhemmin Hirvikorven torpan. Sukua levisi laajemmallekin, mm. Kivelään ja Pakkalaan. Varesniemen torppa eli nykyään Hautamäki sekä Perälä Varessuontien perällä. ovat myös vanhoja asuinpaikkoja.
Laajaa Varessuon aluetta on katovuosien aikaan 1860-luvulla ruvettu valtion hätäaputöinä ojittamaan, mutta työn tuloksia ei silloin käytetty hyväksi ja ojat pääsivät umpeutumaan. Suuri kuivaustyö tehtiin 1930-luvulla. Silloin kaivettiin suuria laskuojia kilometrikaupalla Varessuon ja Ruoholansuon alueella. Työhön saatiin myös valtion avustusta.
Vanhusten kertomaa on myös, että ennen vanhaan suo niin läheisesti ympäröi asumuksia, että tuskin saattoi kunnolla kulkea naapuriasunnosta toiseen. Vesilahden puolella sijaitsevasta Formistosta on tullut polku Perälään ja sitä pitkin on sieltäkin tullut koululaisia Rautaniemeen, vielä 1940-luvulla!
Kyrkönmaa sijaitsee Rautaniemestä Halkivahaan johtavan tien varrella. Alue on saanut nimensä varmaankin Kyrkkön talon mukaan, joka onkin seudun vanhimpia asumuksia. Kyrkönmaassa sijaitsee Penttilän talo, joka on Rautaniemen ensimmäinen itsenäinen tila.
Halkivahantielle tehtiin suuri remontti 1950-luvulla. Sammaljoelta Halkivahaan kulkeva tie muutettiin kokonaan valtion ylläpitämäksi maantieksi v.1953. Tehtiinkö silloin tien oikaisu Penttilänsuon kohdalle, vai onko se jo aikaisempaa perua? Tielle suunniteltiin postiautolinjaa Helsinki - Kauhajoki ja odotettiin muunkin kaukoliikenteen siirtymistä tielle, lyhenihän matka Tyrväältä Helsinkiin n. 10 km. Postiautolinja ei sitten toteutunut, ei tullut Rautaniemestä eikä Sammaljoesta sitten kumminkan sen suurempaa "liikepaikkaa".
Mistä Kyrkönmaa alkaa? Onko tuo kartassa näkyvä Sorva jo Kyrkönmaata? Kyrkönmaan alue jatkuu entiselle lääninrajalle asti. Puhutaanko erikseen Penttilänkulmasta tai Suonpäänkulmasta? Yksi asunto on sijainnut aika kaukana muista, Niittokorventienpäässä sijaitseva Haavisto. Se on sitten jo aika lähellä Vahterinkulmaa, joka taitaa paremminkin olla jo Sammaljokea?
Murtoonmaahan kuuluu alueita Kaltsilan, Evon ja Laukulan kylistä. Ekoon kuuluvia tiloja on paljon, joten laitan tähän tarinaa Evon kylästä. Ovatko Murtoonmaan asukkaat rautaniemeläisiä vai sammaljokilaisia, sitä en osaa sanoa...
Tyrvään Evon kylä on syntynyt lähelle Rautaveden rantaa, kallioharjanteen lounaiskulman juurelle, melko lähelle rautakauden aikaisia kalmistoalueita. Ensimmäinen maininta Evon kylästä on vuodelta 1426. 1560 -luvun maakirjat ilmoittavat kylässä olleen 15 taloa. Tällöin kylä oli Tyrväällä suurimpien joukossa. Vuoden 1769 isojakokartalla kylässä oli 13 taloa, jotka sijaitsivat tiiviissä ryhmässä, kyläraitin molemmin puolin. Ryhmäkylä purkautui isojaon jälkeen ja kantatilat siirtyivät uudelle paikalle vanhalta kylätontiltaan. Taloista Paavola ja Keikko jäivät lähes vanhoille paikoilleen, muut siirtyivät hieman kauemmaksi. Talokauppoja tehtiin varsinkin 1800 -luvulla paljon ja tiloja yhdistettiin ja omistajasuvut vaihtuivat. Taloista Ollila muutti Kärmeenmaahan, Rahkila lähelle Stormin kyläkeskusta ja Luukolakin sai uuden paikan Kellomaalta. Monet kantataloista sijaitsevat edelleen lähellä entistä ryhmäkylän paikkaa.
Jokaisella Evon kylän talolla oli oma metsäsarkansa suuressa perämetsässä. Metsäsarat olivat usean kilometrin mittaisia.Ne ulottuivat nykyisen Kaltsilan kylän alueelle ja siitä eteenpäin aina Sammaljoelle ja Rautaniemeen asti. Näille metsäsaroille muodostui sitten voimakas torppariasutus. Perämaan torpparit ovat sitten torpparivapautuksessa ja jo sitä ennenkin erilaisissa lohkomisissa lunastaneet maan itselleen ja vain vähän maata kuuluu enää nykyisin kantataloille tai niiden suvuille.
1800 -luvun lopulla ja 1900 -luvun alussa sekä itsellisasumuksia, torppia että mäkitupia on rakennettu lähes kaikkien kantatilojen maille ja niistä lohkotuille tiloille vanhojen kyläkeskusten tuntumaan. Erityisen monta yhden tai kahden huoneen mäkitupa-asumusta rakennettiin Evon kylän pohjoispuoliselle mäkirinteelle. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Karkun-Tyrvään kulttuurimaisema ulottuu Ekojoen laaksoon ja käsittää myös Evon kylän mäkitupa-alueen. Ekon mäkitupalaisrinteen 12:sta asuinrakennuksesta vain yksi on 1930 -lukua nuoremmalta ajalta. Rautaniemessä on ollut hieman samanlaista mäkitupalaisasutusta kyläkeskuksen tuntumassa.
Kulttuuriympäristöselvitys, Stormin kyläosayleiskaava 2014
Sastamalan joulu -lehti
Taloluettelo Eko 1841
Tyrvää rippikirja 1841-1849 (AP_I I Aa:14) Sivu 502 Taloluettelot Ekkois Rota, (Soukois, Humaloja, Ekkois) ;
